Säveltäjä Einar Englund syntyi Gotlannissa 17.6.1916. Suomalaisen isän ja ruotsalaisen äidin neljä poikaa olivat kaikki taiteellisesti lahjakkaita, mutta musiikki oli vain Einarin "oma juttu". Nuotteja hän ei tuntenut, mutta perheen musta lammas viihtyi pianon ääressä tuntikaupalla improvisoimassa. Improvisoiden hän pääsi Konservatorioonkin (nykyisin Sibelius-Akatemia), kun sen rehtori Erkki Melartin oivalsi heti, millaisesta poikkeuksellisesta kyvystä oli kysymys.
Sota keskeytti Einar Englundin opinnot ja jätti lähtemättömät jäljet myös hänen tuotantoonsa. Englundin mukaan kaikki hänen seitsemän sinfoniaansa ovat kaikki sotasinfonioita. Ensimmäisellä sinfoniallaan (Sotasinfonia vuodelta 1946) suomalaisen musiikkielämän raikastanut säveltäjä tunsi myöhemmin tulleensa avantgardesukupolven jyräämäksi ja vaikeni pitkäksi ajaksi. Vuodesta 1956 aina 1970-luvun alkuun kestänyt aika tunnetaan "hiljaisena kautena", mutta tosiasiassa sellaista ei ollut. Tuona ajanjaksona Englund sävelsi valtavan määrän kuunnelma-, näytelmä- ja elokuvamusiikkia, laati sovituksia, kirjoitti lukemattomiin radio-ohjelmiin mm. revyylaulelmia, soitti ajanvietemusiikkia sekä lisäksi opetti Sibelius-Akatemiassa ja kirjoitti arvosteluja Hufvudstadsbladetiin.
Tehtyään paluun konserttilavoille kolmannella sinfoniallaan 1971, Englund sävelsi ahkerasti suurimuotoisia teoksia: sinfonioita, konserttoja, mm. pianokonserton nro 2, sekä joukon hienoa kamarimusiikkia. Viimeiseksi teokseksi jäi klarinettikonsertto vuodelta 1991.
Einar Englundin musiikista ja hänestä ihmisenä teemaillan kuluessa studiossa keskustelevat säveltäjät Kalevi Aho ja Christian Holmqvist. Ääneen pääsevät myös pianisti Eero Heinonen, tytär, taiteilija Irina Milan, pojantytär, viulisti Meri Englund, säveltäjät Harri Vuori ja Sauli Zinovjev sekä musiikkitoimittaja Caterina Stenius. Lisäksi kuullaan otteita Caterina Steniuksen, Anna-Liisa Koskimiehen, Heikki Valstan ja Harri Wessmanin toimittamista ohjelmista. Ohjelman toimittavat Kaisa Joustie ja Outi Paananen.
↧